Pohjattomasta uteliaisuudesta, Totuuden kaipuusta ja tietämättömyyden selättämiseksi. Lapsi kysyy enemmän kuin kukaan ehtii vastaamaan:

1.   Miksi olen olemassa?
2.   Miksi maailma on luotu?
3.   Miksi oikeudenmukaisuus tuntuu olevan kateissa?
4.   Onko Jumala hylännyt luotunsa?
5.   Miksi maailmankaikkeus on niin suuri?
6.   Mitä energia on, pimeä energia ja pimeä aine?
7.   Miksi kirkolliset opit väheksyvät tietoa?
8.   Voiko Totuuden löytää?
9.   Voiko ihminen tavata Jumalan?
10.  Onko Maapallon luojajumala eri kuin miljoonan triljoonan aurinkokunnan Jumala?
11.  Miten minun tulisi elää; jos epäonnistun, saanko uuden mahdollisuuden?
12.  Miten käy rakkailleni, näenkö heitä enää koskaan kuolemani jälkeen?

    Olen etsinyt vastauksia näihin ym vastaaviin kysymyksiin jo koko 65-vuotisen elämäni ajan (ainakin 50 vuotta siitä). Olen lukenut satoja kirjoja, katsellut ja kuunnellut dokumentteja, kertomuksia, suurten ajattelijoiden ajatuksia, pappien, poliitikkojen, tiedemiesten ja tavallisten ihmisten puheita.

    Kaikilla on oma vastauksensa, jotkut elävät tyytyväisinä aivan kuin tietäisivät, mutta ristiriidattomat vastaukset puuttuvat. Jotkut vain vaikenevat, ovat lakanneet etsimästä, kun vastaukset ovat tiukassa. Jotkut harhauttavat tahallaan muita omaksi edukseen.

    Olen ollut sinnikäs ja jatkanut etsimistä, kunnes olen saanut tyydyttävän vastauksen kaikkeen haluamaani. Joko olen niin naiivi tai rohkea vaatimaan oikeuksiani ihmisenä kuin Don Quijote taistelemassa tuulimyllyjä vastaan. Joku on antanut minulle tämän elämän, Hänen pitäisi myös kertoa miksi.

    Luterilaisesta uskonnosta oli alkuun helpoin saada vastauksia, kunnes huomasin, että kaikki uskonnot sisältävät ristiriitaisia käsityksiä ja vajavaisia vastauksia. Pienetkin yksityiskohdat aiheuttavat kiistelyä ja isot hyväksytään pureskelematta. Ja kuinka paljon herkkäuskoisuutta ovat hyödyntäneet puhtaat huijarit!?!

    Käännyin tieteen puoleen, sieltä sain eksakteja yksityiskohtia, mutta kovin mitättömiin asioihin ja suuret puutteet sielläkin vaiettiin kuoliaaksi. Rahan-, vallan- ja kunnianhimo sekä oman edun tavoittelu menevät kovin herkästi Totuuden edelle. Ja niitä, jotka jaksavat yrittää ja tuovat omia ajatuksia arvioitaviksi, heille huudetaan huu-haata.

    Käännyin sisäänpäin, omaan itseeni, niinkuin itämainen uskonnonfilosofia opettaa. Oma egokin yrittää huijata kääntymään maallisiin nautintoihin. Sisäinen henki on ainoa luotettava lähde, jota on lähestyttävä ennakkoluulottomin epäitsekkäin ja vilpittömin mielin. Nyt kymmenien vuosien tutkiskelun jälkeen olen tässä tilanteessa. Olen joutunut kehittämään oman Kaiken teorian, englanniksi TEO, Theory of Everything, jonka kykyä vastata kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin olen nyt testaamassa. Olen saanut sen kaiken julkaistuksi kirjaksi ja odotan lukijoiden palautetta, miten hyvin tai huonosti se tyydyttää. Hurraa-huutoja tuskin tulee sen paremmin tiedemiehiltä kuin uskovaisiltakaan. Oma tavoitteeni on täyttynyt, olen voittanut pelkoni ja löytänyt mielen tyyneyden. Olen päässyt täydellisestä tietämättömyydestä ja uskoni perustuu vankalle pohjalle. Sieluni on vihdoinkin alkanut hymyillä.

    Koska kaikessa ovat mukana värähtelyt ja niiden harmonia korostuu tässä teoriassa, olen antanut sille nimeksi "Harmonisen Kaikkeuden (Universumin) Teoria" eli lyhyesti HUT.